Kiikutin kirjekuorta postiin ja vastaanottajakentässä luki Patentti- ja rekisterihallitus. Kuten monella muulla vastaavan kirjeen lähettäneellä, päätös oli kypsynyt pidempään ja mitä pidemmälle asiaa oli pohtinut, sitä vähemmän oli vaihtoehtoja perääntymiselle. Kilpailurajoitteita oli vielä kuukausia jäljellä, mutta perustaminen oli sallittua. Siitä on nyt vuosi. Mitä minä siitä nyt ajattelen, olisiko kirje kannattanut laittaa takaisin povitaskuun?
Suomessa puhutaan julkisuudessa yrittäjyydessä ja yrittämisestä arvostavaan sävyyn ja poliitikot toinen toisensa perään keräävät pisteitä erilaisilla kannanotoilla tämän ryhmän puolesta.
Yrittäjyyteen kannustetaan juhlapuheissa ja sitä halutaan tukea, mutta siihen hyppääminen on extreme-urheilua, johon vakuutuksia ei ole tarjolla.
Päivä, jolloin painat oman itse maksamasi käyntikorttisi ja olet samaan aikaan myyntijohtaja, asiantuntija, ostaja ja IT-tuki sekä rahoituspäällikkö, on hetki jolloin koet, kuinka yksin olet kaiken keskellä. Tasapainoilu kustannustehokkuuden, omien taitojen ja ajan riittävyyden sekä prioriteettien kanssa on melkoista. Tuntuu, että sinulla on kädet täynnä huolehtiaksesi itsestäsi, mutta erilaisten muiden velvoitteiden lista on pitkä. Samalla tulee vastaa asioita aikaisemmista valinnoistasi, jotka eivät välttämättä ole enää perusteltuja.
Mihin yrittäjä tarvitsee työttömyyskassaa? Jos tarvitsee, niin eikö se ole vähän niin kuin, että usko siihen mitä teet, horjuu? Irtisano. Entä ammattiyhdistysliikettä, joka kertoo olevan yrittäjää varten? Pienyrittäjälle keskustelu paikallisen sopimisen, liittokierrosten ja työtaisteluiden ympärillä on kuin jostain toisesta maailmasta. Ekonomiliiton jäsenyys: irtisano.
Pienessä yrityksessä työntekijät ovat kaikki kaikessa ja teemme realiteettien puitteissa kaikkemme, jotta heillä olisi hyvä olla. Piste.
Yksi mieltä askarruttava asia on työterveys – me maksamme melkoisesti veroja ja kaikille kuuluu julkinen terveydenhuolto, ei kai yrittäjän pidä kaikkien kustannusten ja huolien lisäksi alkaa ylläpitämään kilpailevaa järjestelmää? Ei tarvitse. Väärin, tarvitsee. Miksi? Onko lainsäätäjä luovuttanut sen julkisen version toimivuuden kanssa? Rahoituspalveluiden tarjoajilla on omissa algoritmeissaan yhtenäiset säännöt – yhdistelmä "yrittäjä ja uusi yritys" on keltainen lippu. Keskustelu on arvostavaa, mutta lopulta tulee se joskus vähän nololta kuulostava kysymys välitilinpäätöksen toimittamisesta.
Kaikki tietävät, että yrittäjät eivät osaa laskea omia tuntejaan. Oma aika on sellainen ensisijainen vararesurssi kaikkeen mahdolliseen ja hyvin nopeasti unohtuu, että sen piti olla vain varalla. Ensin pidempi iltapäivä, sitten pidempi ilta ja lopulta pidempi viikko. Toistuvasti. Johtamisen sparraajani puhuu kynttilän polttamisesta molemmista päistä. Check. Mutta tiedän tämän ja haluan muuttaa tilanteen - sen olen velkaa perheelle ja muille läheisilleni.
Kirjasin liiketoimintasuunnitelmaan suurimmaksi riskiksi osaavien ihmisten saatavuuden - ja se on edelleen näin.
Se oli sellainen positiivinen ongelma, mutta yhtä kaikki vaikea ja mietin alkuvuonna usein, että miten sen aikanaan ylitän. Ensimmäinen työntekijä on koetinkivi ja suurin riski. Kulut tuplaantuvat heti – tulojen tuplaaminen on mutkikkaampaa. Ja kaikki voi mennä myös pieleen. Olin alunperin laskenut palkkaamisen ajoitukset käyttöasteisiin, mutta kohtalo puuttui peliin – mahdollisuus palkata ihminen, jonka tiesin hyväksi ja johon tiesin voivani luottaa. Käyttöasteet eivät missään nimessä tukeneet tätä, mutta moni muu asia puhui palkkaamisen puolesta.
Keväällä kaiken pysähtyessä karanteeniin, tein vastaiskun ja kirjoitin nimeni ensimmäiseen työsopimukseen.
En ollut enää yksin ja se muuttaa paljon. Riski oli hallittu ja palaset alkoivat loksahdella kohdalleen kesän myötä. Tästä muutama kuukausi ja kuvio toistui – uusi mahdollisuus ja riski. Kyllä. Meitä on nyt tiimi - ja kova. Loppuvuoteen mennään vahvasti tulevaisuuteen uskoen. Hyville miehille löytyy töitä ja riskinotto kannattaa - siihen luotetaan. Ja Kiitos luottamuksesta asiakkaille, näin todellakin näyttää tapahtuvan.
Loikka digiloikka yrittäjäksi – kannattiko? En todellakaan vielä tiedä, mutta matka tähän asti on tarjonnut sellaisen oppimiskäyrän, että on hankalaa kuvitella, miten olisin voinut saavuttaa enemmän vuodessa.
Kaiken vastuun ja huolen keskellä on kuitenkin yksi asia mitä arvostaa yli kaiken ja se on vapaus.
Vaikka se välillä tuntuukin kaikkien rajoitteiden ja realiteettien keskellä vähän sanahelinältä, syvällä sydämessä se kuitenkin merkitsee ja antaa voimaa. Tiedän, että teemme merkityksellisiä asioita. Kun me teemme muutoksia, syynä ei ole kvartaaliohjeistus vaan se, että koimme sen tärkeäksi.