Yhtään innovaatiota ei synny tekemällä rationaalisesti asioita.
Onko uudella teknologialla ja viimeisimmillä digitalisaation helmillä itseisarvoa? Nopeasti miettien meillä on vastaus selvillä, mutta jätetään nyt kaikki safetya pelaavat kamreerit vaihtoaitoon. Niin kauan kun me teemme työtä ihmisten kanssa, oikean vastauksen antaminen ei olekaan niin yksiselitteistä.
Kovan ja kylmän teknologian aikakaudella pehmeät arvot ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Vaikka päätöksiä tehdään faktoilla ja tiedolla, tunteet ovat kuitenkin tekijä, joilla on valtava merkitys. Kun faktat loppuvat tai niitä ei ole vielä käytettävissä, tunteet viitoittavat tekemistämme.
Me puhumme visioista ja joskus jopa vaistonvaraisista asioista, yhtä kaikki teemoista joista on vaikeaa tehdä takaisinmaksulaskelmaa tai edes konkretisoida. Me jokainen tiedämme hetkiä jolloin päähämme muodostuu kuva ratkaisusta, jonka me tiedämme olevan oikea, mutta sen avaaminen muille on vaikeaa. Välillä kupla puhkeaa kun sitä miettii pidemälle, mutta joskus kupla saa myös kultaiset reunukset.
Digitalisaatiossa tunteiden lisäksi merkityksellisiä asioita ovat myös luovuus ja innovaatiot. Yhtään innovaatiota ei synny tekemällä rationaalisesti ja faktapohjaisesti asioita. Luovuutta ei tule tuotoksena yhdestäkään prosessista. Näitä syntyy ihmisistä, kun tunteet ovat oikeassa asennossa.
Jotta me saamme organisaation digitalisaatiokehityksen ja ihmiset oikeaan mielentilaan, joskus on tehtävä asioita, joista ei puhuta talousjohtajalle. Silloin revitellään tulevaisuutta, rikotaan rajoja ja kokeillaan ilman epäonnistumisen pelkoa. Eikä sen tarvitse olla edes kallista - ehkä kuitenkin vähän kiellettyä. Joskus on tarpeellista tehdä esimerkki ja malli tulevaisuuteen ja kertoa mitä me voimme tehdä, jos haluamme. Kerrotaan tarina organisaation kehittämisen kulttuurista. Kerrotaan tarina voittamisesta.
Pidä varasi, luovuus ja innovointi-ilo voivat tarttua.